perjantai 4. maaliskuuta 2011

Kuhaa, risottoa ja tomaattimozarellasalaattia

Sovittiin parhaan ystävän kanssa viikonloppuvierailu tälle viikonlopulle. Pian alkoi pohdinta, mitä vieraalle tarjotaan ruuaksi. No joskus elämässä palaset loksahtavat kohdalleen kuin aivan itsestään. Uusi työkaverini oli jo kerran aikaisemminkin toimittanut kuhaa ruuaksi laitettavaksi. Kuin tilauksesta vierailua edeltävänä iltana saapui tekstiviesti: "Nyt olisi kuhaa tarjolla." Vastasin, että sopii mainiosti. 

Vieraskin osallistettiin ruuan valmistukseen, näin meillä on ollut ennenkin tapana. Tehtiin porukalla paistettua kuhaa, risottoa ja tomaattimozarellasalaattia. Kolmesta kuhafileestä jokainen file leikattiin kolmeen osaan. Kuhat maustettiin suolalla ja valkopippurilla. Fileet laitettiin maustumaan puolikkaan sitruunan mehuun noin tunniksi. Ennen pannulla voissa ja sitruunaöljyssä paistoa kuhat kieputellaan korppujauhoissa kauttaaltaan. Pannulla kaunis rusketus kalafileille molemmin puolin ja sen jälkeen kuumaan uuniin vielä hetkeksi paistumaan.

Lisäkkeeksi kuhalle sopii valkoviinillä, sipulilla ja parmesaanilla ryyditetty risotto. Lisäksi vahvoja makuja leikkaamaan päätettiin valmistaa tomaattimozarellasalaatti. Salaattiin makua antamaan avokadoa, mustapippuria, sormisuolaa ja sitruunaöljyä.





Ruokajuomana nautitiin samaa viiniä, mitä käytettiin ristoton valmistuksessa eli Torreksen viinitalon Chardonnay-rypäleestä valmistettua Gran VinaSol -valkoviiniä. Viini ei ollut ennestään tuttu, vaan säkällä Alkosta valittu. Ruokaillessamme todettiin, että ruokien ja juoman liitto toimi mainiosti. Lieneekö aistimukseen myönteisesti vaikuttanut aperatiiviksi hyvin jäähdytetty saksalainen Deinhard Medium Dry -kuohuviini.




Hetken ruokailun jälkeen ruokaa sulateltiin ja jälkimakuja nautiskeltiin. Sitten makean jälkiruuan kimppuun. Jälkiruokana nautitiin turkkilaisesta jogurtista ja kermasta hyydytetty pannacottaa. Pannacottaa makeuttamaan ja makua tuomaan valmistettiin makea kahvisiirappikastike. Siirappi oli melkein liiankin makea, mutta niin jälkiruuat hävisivät parempiin suihin. Niin päivälliseksi nautittiin työkaverin pyydystämää kalaa ja makuelämys jaettiin rakkaan ystävän kanssa. Jaettu elämys on parhain nautinto.

1 kommentti: