Sanotaan, että "Suomi elää metsästä". Olen miettinyt, että Suomi ja suomalaiset voisivat elää huomattavasti leveämmin metsästä. Miten tämä olisi mahdollista? Mitä pitäisi tehdä?
On aivan ymmärrettävää, että metsillä on muutakin merkitystä omistajilleen kuin pelkkä taloudellinen merkitys. Metsillä on maisemallista merkitystä esimerkiksi asutuksen lähettyvillä ja vesistöjen äärellä. Metsä tarjoaa marja- ja sienipaikkoja. Metsällä voi olla myös merkitys alueena, joka kasvaa omistajalleen mieluisia puuyksilöitä.
Tässä kirjoituksessa otan kantaa niihin metsäalueisiin, jotka ovat käytöltään ja käsittelyltään metsätalouskäytössä. Eli toimet näillä alueilla tähtäävät tuottavaan metsän kasvatukseen. Minusta monet periaatteessa talouskäytössä olevat metsikköalueet ovat vailla aktiivista metsänhoitoa. Nuoret metsät ovat epämääräisiä pöpelikköjä. Tai varttuneemmat puustot kasvat aivan liian tiheässä, niin että puiden kasvaminen isoiksi rungoiksi vaarantuu. Eikä ole vanhuuttaan pystyyn kuoleva metsäkään harvinaisuus. Tulee mieleen että, heikosti hoidetussa metsässä metsänomistaja tai -omistajat tyytyvät pankkitilin kaltaiseen olemattomaan tuottoon. Vaihtoehtona olisi mahdollisuus oikeilla ja oikea aikaisilla toimenpiteillä saavuttaa obligaatioiden tai jopa osakkeiden tuotto. Ja mikä parasta, ilman obligaatioiden ja osakkeiden sisältämää riskiä.
Millä käytännön toimilla sitten parempaan tuottoon olisi mahdollisuus päästä? Mielestäni vastaus on: tekemällä metsänkasvatuksen työvaiheet ajoissa ja kunnolla. Taloudellisesti tehokkain tapa kasvattaa metsää on kasvatusketju, jossa vanha metsä uudistushakataan, taimikko perustetaan joko luontaisesti tai keinollisesti, tarvittaessa taimien heinääminen, esiperkaus eli vesakon raivaaminen pois, taimikon harventaminen, harvennukset ja viimein päätehakkuu. Metsän kasvatuksen tuoton kannalta on äärimmäisen tärkeätä kuinka kauan taimikon perustamisesta päätehakkuuseen kuluu aikaa. Jos metsikön kiertoajan alkupuolella laiminlyödään kokonaan hoitotöitä tai niistä myöhästytään useilla vuosilla, on sillä ratkaisevaa merkitystä tuoton kannalta.
Esimerkiksi hoidetussa metsässä Etelä- tai Keski-Suomessa saatetaan kuusitaimiston perustamisesta oikeilla hoitotoimenpiteillä päästä uudistamishakkuuseen 60-70 vuodessa. Jos metsähoitotöihin tai kasvattamiseen suhtaudutaan välinpitämättömästi, saattaa päätehakkuun tuomaa tiliä joutua odottamaan 90-100 vuotta. Hoidetun metsän ja hoitamattoman metsän kiertokulun aikaero voi olla siis 30 vuotta. Tuona aikana hoidetun metsän jälkeinen uusi puusukupolvi ehtii kasvaa jo parhaillaan jopa ensiharvennusvaiheeseen. Näiden esimerkkien perusteella uskallan väittää, että Suomen metsäomaisuudesta olisi saatavalla aktiivisemmalla metsänhoidolla huomattavasti lisää tuottoa. Lisäksi oikea-aikaisella lannoituksella voi olla saatavilla huomattava lisätuotto. Lannoitus tehdään metsikön kiertoajan loppupuolella ja sillä tähdätään arvokkaimman tukkiosan kasvattamisen tehostamiseen.
Edellä esittämät ajatukset perustuvat omiin kokemuksiin ja Metsäntutkimuslaitoksen mittauksiin ja laskelmiin. Näen metsissä mahtavan tuottopotentiaalin. Vuosikymmenet metsänkasvatus on tähdännyt arvokkaan tukkipuun kasvattamiseen saha- ja vaneriteollisuudelle. Pienemmät rungot ja tukkien latvat ovat menneet kuituteollisuudelle sellun ja paperin raaka-aineeksi. Viime vuosina osa pieniläpimittaisesta puusta, hakkuutähteistä ja kannoista on otettu talteen energiaksi. Energiakäyttö hakee muotoaan ja tulee jatkossa kehittymään. Energiapuusta saattaa tulla tulevaisuudessa merkittävä artikkeli metsänkasvatuksessa eräänä puutavaralajina.
Aktiivisemmalla metsänhoidolla olisi myös alueellista merkitystä. Metsätalouden tulot ovat nykyään merkittäviä maaseudun ihmisille, vaikka metsien omistus on siirtynyt yhä enemmän kaupungeissa asuville. Metsässä tehtävät toimenpiteet työllistävät monia maakuntalaisia ja tarjoavat näin työtä ja tuloja maaseudulla asuville. Jos metsien energiakäyttö lisääntyy poliittisten päättäjien kaavailujen mukaan, tarjoaa se maaseudun ihmisille lisää työtä ja tuloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti